My Day videopostaus

Tänään onkin jo viides työpäiväni ja tuntuu siltä, etten mitään ole saanut vielä aikaiseksi ja tulin tilalle vasta eilen! Niin se aika vain menee kivoja asioita tehden, mikä on hyvin harmi. Perjantaina lähtö kuitenkin koittaa, joten yritän ottaa kaiken irti näistä kolmesta viimeisestä päivästä.

Huomasin tuossa toissapäivänä pienen suuren puutteen kameravarustuksessani. Olin matkalla kuvailemaan tilan vuohia ja lampaita, mutta kamerasta olikin akku loppu. Aloin siis kaivamaan esiin akkulaturia, mutta ilmeisesti en ollut pakannut sitä ollenkaan mukaan, joten kamerani on siis ihan turhaan mukana! Harmitus ja ärsytys oli suuri, sillä mun piti kuvata myös tallin hevosia myyntiä varten. Eipä tule onnistumaan tällä kertaa. Kaikki postauksen kuvatkin ovat siis ihan kännykkäkameralla otettuja ja laatukin on sen mukainen. Itseasiassa tiputin tänään myös kännykkäni tallin kivilattialle ja nyt siinä on sitten lasi rikki. Onneksi molemmat kamerat sentään säästyivät, joten ne taitavat toimia vielä jatkossakin *kopkop*.

Eilen maanantaina kuvasinkin lyhyehkön My Day -videopostauksen, tosin ilman jutustelua. Siitä saa kuitenkin jonkinlaisen käsityksen päivieni kulusta! Eilen ja tänään ratsastettavia oli kuitenkin vain kaksi kappaletta, vaikka eilen ratsastinkin laitumelle vielä yhden hevosen ilman satulaa. Aikaa jäi siis myös muuhun tekemiseen, kuten shettiskaksikon ja nuorten hevosten käsittelyyn, jota tein tänään. Nuorten kanssa touhusin kaikkea uutta ja jännittävää niin maasta kuin selässä, kuten pujottelin tötsiä, ratsastin puomien välistä ja maastakäsin tutustuttiin traileriin. Täältä löytyy kyllä niin hirveän fiksuja ja selväpäisiä nuorukaisia, tässähän tulee ihan ylpeäksi!

Huomenna onkin jännä päivä tulossa, sillä suunnataan 25-vuotiaan shettistamma Askan kanssa hevosklinikalle! En ole koskaan ollut klinikalla mukana saati lastannut hevosta, joten odotan innolla uutta kokemusta. Hevosella ei kuitenkaan ole mitään akuuttia hätää, joten älkää nyt kauhistelko omaa innostuneisuuttani :D Aska pitää tutkia sen takia, koska sen kavioiden ulkoseinämät ovat jostain syystä vetäytyneet ylöspäin. Jos muistan huomenna kuvata kaviot ennen lähtöä, niin voin jakaa kuvat myös tänne blogin puolelle, jos kiinnostusta löytyy. Ne ovat nyt aika hurjan näköiset, joten toivottavsti poni saa nyt apua vaivoihinsa.

Maanantain työlistani, johon kuului mm. ratsastusta, karsinoiden siivoamista sekä lammasvauvan ruokintaa.

Aska ja Hampus, ikuinen parivaljakko.

Nyt menenkin heittämään vielä hevosille niiden iltaheinät, jonka jälkeen taidan tarttua hetkeksi biologian kirjaan ja yritän lukea edes muutaman sivun. Edebystä koitan ehtiä kirjoittamaan vielä ennen lähtöäni, joten palaillaan vielä tällä viikolla asiaan!

Ensimmäinen työpäivä *kuvapostaus*

Hälsningar från Sverige! Kirjoitan nyt pikaisen kuulumispostauksen kuvien kera ensimmäisistä päivistäni täällä Ruotsissa, mutta pian suuntaankin untenmaille, erittäin rankan työpäivän jälkeen.

Heti ensimmäisenä nähtiin heppoja laitumella!

Tilan 100+ lammasta ja vuohta karitsoineen.

Saavuin paikalle siis perjantai-iltana ja sain heti mennä talliin töihin. Hevosia piti siirtää laitumelta toiselle ja talliin sisään. Myös karsinoita piti puhdistaa ja käytävä lakaista. Suurimpien töiden jälkeen pääsin liikuttamaan rakkaan Kiljan-ruunan itsenäisesti kentällä. Hevosella oli ratsastettu vain pari kertaa menneen vuoden aikana, joten sen kunto oli odotetusti hyvin huono. Ratsastin vain vajaan puolen tunnin ajan kaikki askellajit läpi ja kokeilin omistajan ohjestuksella pari askelta tölttiä. Kiljan ei nimittäin osaa töltätä muuta kuin erittäin taitavalla valmentajalla, joten aloitamme nyt siis ihan alkeista. Ratsastuksen jälkeen ruuna oli ihan väsynyt, mutta eiköhän se tästä viikon aikana parane!

Kiljan ennen ratsastusta, päiväheinätkin jäi kesken!

Tänään lauantaina herätys oli hieman ennen kahdeksaa ja tallissa olinkin hieman kahdeksan jälkeen jakamassa hevosille aamuheinät. Tästä päivästä voivatkin kuvat kertoa puolestaan.

Aamulla ilma oli surkea, vettä satoi ja oli todella kylmä. 

Aamutalli, hevoset odottivat malttamattomina heiniään!

Heinäkärryn täyttöä.

Heinien jaon jälkeen hain pari kaveria laitumilta sisälle lepäämään ja putsasin karsinoita samalla kun hevoset söivät. Tämän jälkeen kävin itse aamupalalla ja suunniteltiin omistajan kanssa tulevaa päivää. Noin puolen tunnin kuluttua otin Kiljanin käytävälle varustettavaksi ja lähdettiin käyntimaastoon. Kiljanin jälkeen ratsastin vielä yhden vanhan islanninhevosruunan kevyesti, jonka jälkeen päästettiin muutamia hevosia ulos. Ennen lounasta ratsastin vielä Hløkk -nimisen tamman, jonka kanssa otettiinkin parit onnistuneet tölttipätkät maastossa.

Hløkk käytävällä odottamassa varustusta.

Laidun täynnä mustia hevosia! Tallissa taitaakin olla yhteensä peräti seitsemän mustaa hevosta :D

Talli lakaistu ja hevoset ruokittu, enää tyhjiin karsinoihin puhtaan purun levitys.

Eiran karsina lannanluonnin ja haravoinnin jälkeen.

Sama karsina purunlevityksen jälkeen. Kyllä nyt hevosen kelpaa tulla takaisin boksiin!

Päivällisen aikoihin tilanpitäjälle tuli vieraita kylään, joten sain puuhailla tunnin verran tallissa omiani. Rapsutin mm. nuoria hevosia melkein puolen tunnin ajan sekä tarkistin lähes kaikkien hevosten jaloista pulssin kaviokuumeriskin takia. Tänä kesänä on ollut valitettavan monta tapausta vahvan sekä sokeripitoisen ruohon takia, joten hevosia pitää tarkkailla joka päivä normaalia huolellisemmin.

Vieraiden lähdettyä ratsastimme omistajan kanssa vielä kahdet hevoset ja itse liikutin Hlin-tamman ja Joker-ruunan. Hlinin kanssa työskenneltiin vartin verran maneesissa, jonka jälkeen käveltiin noin 10min maastossa. Jokerin kanssa päästiin liikkumaan maastossa hieman vauhdikkaammin, sillä mukana oli nuori mutta äärettömän fiksu hevonen mukana. Otettiin monta lyhyttä tölttipätkää ja yksi pidempi laukkaspurtti pitkä ylämäki ylös. Paluumatka käveltiinkin koko ajan ja hevoset olivat erittäin tyytyväisiä. Siihen loppuikin ensimmäinen työpäiväni, mutta huomenna on luvassa tismalleen samanlainen. Taidankin tästä siis painua pehkuihin!

Molemmissa kuvissa Jokerin selässä auringonlaskun aikaan.

Vanhan herran ratsastus

Tiistaina pääsinkin taas seuraavan suomihevosen selkään. Lauri on jo 18-vuotias ruunanrupsukka, joka on nuoruudessaan kilpaillut menestyen kouluradoilla HeA - luokissa. Nyt se viettää leppoisia eläkepäiviä tehden silloin tällöin tunteja pääasiassa sileällä. Omistajan mukaan hevosella voisi edelleen kiertää kisoja tasonsa puolesta, mutta valitettavasti vanhuudenvaivat ovat tälle esteenä.

Linssilude

Laurin kanssa mentiin siis kentällä kevyesti kaikki askellajit läpi ja tehtiin hieman väistöjä käynnissä sekä ravissa. Se oli todella miellyttämishaluinen ja koko ajan hyvin avuilla, joten ratsastaminen oli mielekästä ja hevonen todella tuntui pitävän työskentelystä. Alkuun lämmittelin ja verryttelin hevosta pitkään käynnissä tehden pysähdyksiä ja pohkeenväistöjä kumpaankin suuntaan ja ravissa keventelin uraa pitkin ja myöskin isoilla ympyröillä. Pikkuhiljaa Laurin vertyessä otin mukaan käynti-ravi -siirtymisiä, raviväistöjä lävistäjillä sekä takapään väistätystä ympyröillä. Ratsastin myös muutamat kolmikaariset ja aina suoristuksissa lyhensin hieman ravia. Laukkaa otin vain vähän isoilla ympyröillä molempiin suuntiin ja tässä Lauri oli todella hyvä. Laukat nousivat täsmällisesti pelkällä painonsiirrolla ja se oli aktiivista. Loppuun verryttelin pitkään kevennellen pidemmillä ohjilla vaihdellen usein suuntaa.

Vaikka päivä ei ollut kovinkaan kuuma ja itse työskentely tapahtui kuitenkin vain ravissa, oli Lauri silti mukavasti hikinen, joten se pääsi oikein kokovartalosuihkuun talliin palattuamme. Se seisoi oikein kiltisti paikoillaan koko pesun ajan, vaikka omistajan kanssa kaadettiin saavillinen vettä sen päälle päästä häntään asti. Karsinassa se saikin leipää palkkioksi hyvästä ratsastuskerrasta ja fiksuudesta!

Laurista saadaan kuulla varmasti lisää myös tulevaisuudessa, sillä sovittiin omistajan kanssa, että kävisin ainakin silloin tällöin heppasen kanssa ratsastelemassa. Todella mukava työkaveri on siis kyseessä, joten innolla odotan yhteisiä hetkiämme! :)

Tällä kertaa ei valitettavasti ollut kuvaajaa mukana, joten pahoittelen pelkkiä kännykkäkuvia karsinasta! Parempi sekin kuin ei mitään, eikö? ;)

Kesäkuun puhelinkuvia

Tänään pohdin pitkään ja harmittelin tätä yksitoikkoisuutta, jota blogissani on nyt viimeaikoina ollut ja halusin tehdä asiaan muutoksen. Postaukset ovat nyt hyvin rajoittuneita Hugoon, sillä hevospuolella on tällä hetkellä kovin hiljaista kesäloman takia, enkä ratsastuskoulun tunneillakaan nyt käy. Onneksi ensi viikolla on luvassa ihan toisenlaista hevoselämää, sillä tiistaina käyn taas uuden suomenheppasen selässä ja heti seuraavana päivänä suuntaan taas viikoksi Ruotsiin Edeby Ryttargårdiin islanninhevostallille kesähommiin! Paikka on minulle melkein kuin toinen koti ja voisin hyvin kuvitella asuvani aikuisiällä vastaavanlaisella tilalla. Tallin omistaja on jo neljän vuoden ajan toivottanut minut lämpimästi tervetulleeksi hoitamaan valtavaa tilaa ja lähes 20 hevostaan hänen kanssaan. Saa nähdä, miten ahkerasti jaksan tänävuonna paikasta kirjoittaa ja vähän valoittaa teille työtehtäviäni :D

Nyt sain kuitenkin loistavan idean tehdä koosteen kesäkuun tapahtumista kännykkäkuvien muodossa. Postaus ei kerro nyt juurikaan hevosasioista, mutta ajattelin vaihtelun hieman virkistävän. Kuvat ovat aikajärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan. Toivottavasti pidätte! :)

1. Hyvän ystävämme YO-juhlista kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Emman ja minun välissä paras kaverini Salla.

2. Riina, minä, Janina sekä Emma ja kaikki samasta ratsastusryhmästä!

3. Seuraavana päivänä olikin taas Hugon liikutuksen vuoro!

4. Kesällä riitti myös kouluhommia, joita tykkäsin tehdä ulkona...

5. ...mikä oli erittäin huono idea rusketusrajojen kannalta! Ei näin.

6. Emman ja Gletin kuvailua. Tää kuva pitäisi laittaa ht.nettiin ja kauhistella tuota rollkuria ja sahaamista.

7. Mä ja tukkajumala Hugo

8. Kesälukion viimeisimpiä päiviä!

9. Varsinainen loma alkoikin mukavasti verikokeiden merkeissä...

10. Juuri ennen Juhannusta kävin jokilaivoilla syömässä sukuni kanssa. Silloin oli yksi kesän kuumimmista päivistä ja taisin olkapääni polttaakin, tyhmä minä.

11. Juhannuksen jälkeen suunnattiin Sallan kanssa mökillemme Hankoon. Matkalla pysähdyttiin Perniöön ostamaan nämä ihanat megajätskit :D 

12. Hangon saaristoa. Kuva tosiaan kännykällä otettu eikä värejä ole yhtään muokattu!

13. Turkuun palattua päästiin taas Emman kanssa ratsastamaan.

14. Viimeisenä päivänä suunnattiin Sallan kanssa kartingiin. Se päätti loistavasti kaikin puolin hyvän kesäkuukauden!

Uusia hevoskavereita

Eiliseksi oltiin sovittu yhden tutun kanssa, että tulisin kokeilemaan hänen suomenhevosiaan selästä käsin. Päädyin kuitenkin ratsastamaan vain yhden hevosen, Musti nimisen hurmurin! Ensi viikolla pitäisikin sitten käydä myös toisen suokin selässä :)

Musti on aika iso ja kookas suomenhevosruuna, mutta kiltteydessään voittaa kaikki hevosystävät mennen tullen! Haettiin se ihanan metsäiseltä laitumelta, mistä se osasikin itse kävellä kujia pitkin lähes tallin ovelle asti. Suloisilla nappisilmillään se tapitti minua ja ihmetteli, miksi minulla kestää niin kauan kävellä hänen perässään kivikkoista tietä pitkin. Tallissa Musti pääsi mutustelemaan ruokaa sillävälin kun omistaja näytti minulle varusteiden paikat ja muut oleelliset seikat.

r. Pakeneva eli "Musti" 15v.

Kentällä menin vajaan tunnin verran kaikki askellajit läpi ja muita perus koulukiemuroita. Eihän ruunanrupsukka paljon mitään entisenä ravurina osannut, mutta hirveästi se ainakin yritti! Käynnissä se oli todella hyvä ja miellyttävä, mutta ravissa se lompsotti vain turpa pitkänä kenttää ympäri. Laukka oli odotusten mukaisesti reipasta ja se tiputti herkästi raviin, mutta pystyi sitä sentään hieman säätelemään. Lopussa se oli hieman häslä ja tuuppasi oikomaan paljon varsinkin päädyissä, mutta tarpeeksi kauan kun hinkkasin ympyrällä harjoitusravissa, niin alkoi poikakin rauhoittua ja väläytteli hienoja raviaskelia! Käynnissä käveltiin vielä hetken aikaa kentällä ja lopulta päästiin peruuttaen portista ulos! Oikea mammanmussuka tuo on, hirveän kiltti ja symppis mielikuva jäi kyllä hevosesta. Saa nähdä, tullaanko Mustia näkemään vielä jatkossa täällä blogin puolella ;)

Vakavasti otettava puskaratsukko [Videopostaus]

Nyt taidamme etsiä Hugon kanssa kultaista keskitietä, kun ollaan liikuttu ratsastuksen suhteen laidasta laitaan. Viimeviikolla yritimme matkia esteratsukkoa ja eilen olimmekin hyvin vakavasti otettavia maastosamoilijoita! Oltiin siis suunniteltu jo etukäteen tätä retkeä Emman kanssa, ja eilen olikin säätä myöden täydellinen päivä toteuttaa idea! Ulkona oli varmasti lähemmäs +25 astetta lämmintä ja aurinko porotti pilvettömältä taivaalta, joten kentällä ei olisi melkeen mitään pystynyt edes tekemään. Metsässä käveleminen oli siis juuri sopivaa puuhaa.

Edellisenä päivänä olimme jo suunnitelleet hieman reittejä ja saatiin sovittua myöskin kuvaaja mukaamme! Jennalle siis iso kiitos meidän mukana roikkumisesta. Saatiin myös hyvä idea pysähtyä matkan varrelle evästämään ponien kanssa, joten reppuun pakattiin myös hurjasti syötävää ja juotavaa mukaan. Pojille tietysti myös parit omenat kiitokseksi :) Suitsien päälle puettiin riimut ja reppuun mukaan kaviokoukku ja muita tarpeellisia varusteita. Jalkoihin pojat saivat myöskin painobootsit, Gletti hieman kevyemmät ja Hugo painavemmat. Riimunnarut solmittiin vyötärömme ympärille, jotta ne olisi nopeasti saatavilla. Maneesissa kävelimme muutaman kierroksen ja Gletti juoksutettiin varmuuden vuoksi, ja sen jälkeen käännettiin turvat kohti tuntemattomia maastopolkuja!

Näin hienoja maastoja meiltä löytyy! Tuo tie on kuin luotu tölttäämiseen.

Ensimmäiseksi päätettiin mennä etsimään (jo kuivunut) uittopaikka. Oltiin saatu kaverilta vinkkaus, että tällainen paikka on muinoin ollut olemassa, joten mielenkiinnosta kävimme tarkastamassa uittolammen kunnon. Eihän siellä mitään lampea enää ollut, mutta pieni lätäkkö löytyi yhdestä nurkasta. Päätettiin heti Hugon kanssa mennä nuuhkimaan lammikkoa ja poika kävelikin heti reippaasti veteen! Mitään ongelmaa veteenmenossa ei ollut havaittavissa, vaikka maneesissakin työskennellessä kaikki tummat kasteltut kohdat ovat aiheuttaneet pienelle ponille suurta järkytystä :D Olin siis hyvin hämmästynyt tästä yllättävästä rohkeudesta, ehkä aurinko oli pehmittänyt pojan päätä.

Sen sijaan Gletti mietti pitkään, uskaltaako se kastella etutassujaan vedessä :D

Lähdettiin hetken päästä takaisinpäin ja otettiin muutamat tölttipätkät sopivilla suorilla. Maastossa kun on niin paljon helpompi treenata tölttiä, joten käytimme tilaisuuden hyväksemme. Molemmat pojat näyttivätkin hurjan kivaa tölttiä ja varsinkin Hugo tölttäsi puhtaasti ja hyvässä rytmissä. Risteyksessä valittiin jälleen uusi tienhaara ja lähdettiin tutkimaan, mitä metsäpolulta löytyisi.

Ja sieltähän löytyi vaikka ja mitä! Käveltiin yhden mukavan pysähdyspaikat ohitse, jolle ajattelimme pysähtyä paluumatkalla. Käveltiin pitkään metsäpolkua pitkin aina peltoaukeamalle asti, jossa päätettiin kääntyä ympäri. Vastassamme olikin mukavan loiva ylämäki, jonka päätimme laukata rauhallisesti ylös. Hugo eteni hitaasti ja nätisti, mutta Gletti kiilasi ohi ja näin Hugokin alkoi vähän kilpailemaan ja pisti vauhtia kinttuihinsa. Ensi kerralla Emma saa luvan pysyä vaikka hännässämme kiinni jos ei pysty pidättämään innokasta hevostaan ;)

Pysähdyspaikkamme oli mukavassa kohtaa ihan tien tuntumassa ja me kuskit pääsimme istumaan kaatuneiden puiden runkojen päälle ja hevoset söivät nätisti ruohoa narun päässä. Eväinä oli mm. muffinsseja, leipää, sipsejä ja juissia. Kaikkea emme kuitenkaan ehtineet tai jaksaneet syödä, joten söimme loput ruoat tallinpihassa. Pysähdyimme noin vartiksi metsään, josta jatkettiinkin kotia kohtin.

Vajaa kuuden kilsan lenkki tulikin tehtyä! Ensi kerralla mennään vielä pidemmälle ja etsitään uusia polkuja.

Loppumatka menikin mukavasti pitkin ohjin kävellen ja rupatellen niitä näitä. Kaikille jäi erittäin hyvä mieli puolentoistatunnin lenkistä, eikä nyt tekisi enää ollenkaan mieli mennä kentälle hinkkaamaan :D Pojat käyttäytyivät niin fiksusti, että olemme oikein ylpeitä niistä! Maastoretkeily kerran viikossa tekee mielelle tosi hyvää ja loppuviikon jaksaakin työskennellä aivan uudella tavalla. Pitääkin tästedes maastoilla useammin ja jättää kenttätyöskentely vähemmälle :)

Hugo ruokatauolla! Ja tän jälkeen se yritti pussata mua... :D