torstai 3. joulukuuta 2015

Larma 20.11

Tämä postaus tulee nyt muutaman viikon viiveellä, sillä en ole ehtinyt juuri tietokoneelle istahtaa. Maanantai-illalla saavuin takaisin Suomeen Ruotsista, minkä jälkeen olen tehnyt koulutehtäviä sekä eilen olin koko päivän Helsingissä muun muassa Studia-messuilla. Nyt torstaina kello kahdeksan illalla olen vihdoin kotona pitkän päivän jälkeen, joten ajattelin kertoa pikaisesti parin viikon takaisesta koulutuuppailusta Laurin kanssa. 

"Katonny kuin kamalan hirvittävä puska tuossa edessämme on?! Pakko puhista ainakin viiteen kertaan ihan varmuudeksi."
"Okei ehkä mä voin vähän relata näin."
Päivästä tai ratsastuksesta en kovinkaan paljoa enää muista, mutta onneksi video on suhteellisen kattava. Muistan vain sen, kuinka vaikeaa itselläni oli istua harjoitusravissa ja pitää jalat siististi paikoillaan, sillä kenkieni pohjissa oli valtavasti hiekkaa, mistä johtuen jalustimet eivät pysyneet millään jaloissa. Noista videoista sen näkeekin aika selkeästi, miten vaivalla yritän pitää jalan paikoillaan pitäen silti painoa jalustimilla. En kuitenkaan halunnut päästää itseäni helpolla keventämällä, joten hammasta purren pidin peppuni penkissä. Laukassa olikin jo helpompi istua ja siinä Lauri oli yllättävän kivan tuntuinen! Yritin muutamat surkeat laukanvaihdot tehdä, mutta tuo eläin tykkäsi käyttää osaamattomuuttani hyväkseen ja vaihtoi ristille tai pudotti kokonaan raviin. Ehkä minä vielä joskus!

Meinasi kuskilta loppua kunto kesken, ainakin naamasta päätellen.
"Kato näääin ne hurjat tikut ylitetään Lare style!"
Ravissa ja laukassa ylitin myös yksittäistä puomia, mikä oli jätetty sopivasti maahan. Siitä Lauri vasta innostui ja välillä oikein hypähti sen yli! Sen jälkeen virtaa oli taas liikkua itse eteenpäin puolen kierroksen verran, haha :D Loppujen lopuksi ratsastin kentällä vähän päälle puolen tunnin verran, jonka jälkeen päätettiin Emman ja Sannin kanssa käydä läheisellä pellolla räpsimässä mukavan syystunnelmaisia kuvia. Kyllä meistäkin saatiin yllättävän kivoja kuvia, vaikkei tuo ruuna mikään poseerauksen maailmanmestari olekaan! Niitä lisää seuraavassa postauksessa ;)

Vieläkään en ole keksinyt keinoa sille, miten estää tuon huovan valuminen taakse...

tiistai 1. joulukuuta 2015

Viivin jouluperinteet

Nyt se on täällä, nimittäin joulukuu ja vuoden viimeinen kuukausi! Yritän tänä vuonna panostaa tämän kuukauden ajan blogin sisältöön entistä enemmän, vaikka varsinaista joulukalenteria en toteutakkaan. Saa nähdä, miten hyvin tulen onnistumaan! Muistakaa ehdottaa mieleisiänne postausideoita ja muita mietteitä, niin yritän parhaani mukaan toteuttaa niitä ja pitää blogin teeman mukaisena joulukuun ajan. Toivottavasti tulette viihtymään!

___________________


Joulukuun ensimmäisen päivän kunniaksi ajattelin kertoa teille hieman omista jouluperinteistäni. En ole ollenkaan kaavoihin kangistunutta sorttia, joten joka vuosi joulukuu on osaltani aina hieman erilainen. Jouluaattojakin on tullut vietettyä niin Ruotsissa, Suomessa perheen kanssa kuin Kanarian saarillakin. Vaikka pidän tästä vaihtelevuudesta ja perinteiden rikkomisista, on kuitenkin muutamia asioita, jotka toistuvat vuosittain joulun lähestyessä. Kerrompas teille niistä hieman.


Jouluherkkujen leipominen


Varsinkin joulupipareiden leipominen kuuluu vahvasti jokavuotiseen traditiooni! Jo marraskuulta alkaen alan haaveilemaan aina niin ihanista pipareista, joiden lumoava tuoksu valtaa koko talon ja saa vatsanpohjassa nipistelemään. Vielä muutama vuosi sitten rakentelin ihan urakalla piparkakkutalojakin, joita en loppujenlopuksi raaskinutkaan syödä ja ne säilyivät pitkälle kevääseen asti. Nykyisin olen luopunut talojen rakentelusta ja keskityn leipomaan vain pienempiä, nopeasti syötäviä keksejä.
Myös joulutortuista pidän valtavasti! Niitä on tullut hieman harvemmin leivottua, mutta jouluisin tulee yleensä pari pellillistä tehtyä. Joulutorttujen päälle pistän aina luumuhilloa, mitkään muut variaatiot eivät tule kuuloonkaan! Ne ovat niitä aitoja ja alkuperäisiä.

Joululaulujen kuunteleminen


Tämä tapa ei taida olla kenellekkään vähäänkään joulua odottavalle ihmiselle vieras. Joululaulut raikaavat Spotifystä jo joulukuun ensimmäiseltä viikolta alkaen niin kauan, kunnes osaan vähintään kaikki kappaleet väärinpäin ulkoa. Tätä renkutusta jatkuu parhaimmillaan tammikuun viimisille viikoille asti, jonka jälkeen perheenjäsenet ovat jo korviaan myöten täynnä joulua. Mutta minkäs sille voi kun laulut ovat niin tarttuvia!

Joulukalenteri


Tämä kapistus ei liene kenellekkään uusi juttu. Joka vuosi keittiön pöydän valtaa lukuisat joulukalenterit, joita löytyy niin suklaisena kuin ihan perinteisinä paperisina. Edellisinä vuosina olen aamuisin avannut parhaimmillaan kuuden eri kalenterin luukut... Viime vuonna taisin kasvaa henkisesti uudelle tasolle ja omistin vain yhden paperisen kalenterin. Tänä vuonna aijon kuitenkin hommata kaveriksi suklaisen kalenterin, yksinäinen paperikalenteri oli kovin tylsä! Tämä perinne on hyvin vahva minussa, ja taidan noita kalentereja availla vielä viisikymppisenäkin ;)



Luistelu

Luistelua olen harrastanut jo lähemmäs 14 vuotta, joten arvattavasti se kuuluu myös joulun viettooni. Kun vakavemmat treenit jäävät kuukaudeksi tauolle, pakkaan kassini ja suuntaan lähimmäiselle ulkojäälle luistelemaan. Yksin en ulkojäällä kovinkaan hyvin viihdy, joten kavereita tulee aina raahattua seuraksi. Tänä vuonna ensimmäistä kertaan varmaan kymmeneen vuoteen 500 metrin päähän omasta kodistani jäädytetään pieni luistelukenttä, joka varmasti tulee kovaan käyttöön. Nyt pääsen todella helposti ja myös yksin harjoittelemaan hyppyjä ja piruetteja!

Glögin juonti


Tämä kuuluu samaan kategoriaan jouluherkkujen nauttimisen kanssa. Lämmin glögi muutamalla mantelilla höystettynä ja pipareiden kanssa nautittuna on ihan ykkösherkkuani! Punainen glögi lämmittää mieltä ja sisintä ihan kirjaimellisestikkin ja tämä yhdistettynä lämpimiin villasukkiin ja hyvään Netflix-sarjaan on täydellisyyden perikuva.


Jouluruokien nauttiminen


Helpompaa olisi melkein ollut yhdistää kaikki ruokaperinteet saman otsikon alle... :D Mutta ruoka on hyvää ja se kuuluu suuresti joulunviettooni! Kaikki ansaitsevat siis oman otsikonsa. Jouluruuista ehdottomia lemppareitani ovat erilaiset laatikot, joista perunalaatikko vie voiton. Toisena tulee joulukinkku, jota tulee ahmittua joka vuosi aivan yhtä paljon. Yleensä meidän joulupöytä tursuaa ties minkälaisia herkkua, mutta tällainen nirppanokka tyytyy vain pieneen osaan siitä. Meidän ruokalistamme koostuu yleensä jopa parin viikon ajan erilaisista laatikoista ja muista herkuista ja joulun jälkeen ruoka alkaa tulla jo korvistakin ulos. Vuoden verran sitä sitten taas odottelee vesi kielellä...
Jouluruokiin kuuluu siis suolaisten lisäksi kaikki edellä mainutut leivokset sekä suklaakonvehdit! Suklaansyönti tuuppaa kasvamaan jouluisin eksponentiaalisesti, jota kadutaankin seuraavat pari kuukautta liikakiloja surutellessa. Hetken nautinto huulilla on ikuisuuden vaiva lanteilla vai miten se meni...


Löytyikö tältä listalta jotain teille tuttuja jouluperinteitä? Miten te aijotte tänä vuonna viettää joulua?